hannuaro1

Kaikki blogit puheenaiheesta Puuvoima

Aurinko, tuuli ja metsä yhdistävät uusiutuvan

Tänään Kuusamosta Posion kautta Rovaniemelle matkaava Rukatunturin laskettelija tuijottaa Kitkan Lohirannan kohdalla vaistomaisesti erämaaluonnon ylle. Katse lukkiutuu kairan mäntymetsissä majesteettisesti pyöriviin, seitsemän tuulimyllyn siipiin. Tuulivoima on merkittävin maiseman muutos vuosikymmeniin. 

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltollamme ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat metsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Kotimainen biosähkö helpottaisi ulkomaan velkaa

Pari vuotta sitten kannoimme EU:n jäsenenä huolta Kreikan ulkomaan veloista. Tänään kannamme huolta Italian kasvavista veloista. Mutta myös oma valtionvelkamme paisuu. Vuonna 2017 ylsimme kaikkien aikojen ennätykseen, 106 miljardiin euroon. Se tekee 19 200 euroa jokaista suomalaista kohti.

Velkaantumisen nykynousu alkoi vuonna 2008. Keskimäärin olemme velkaantuneet yli kuudella miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 2017 otimme lisävelkaa 3,4 miljardia euroa.

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Energiatavoitteinen puunjalostus tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloisen, lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Biotalous saa lisäpuuta kannoista

Klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Puuvoima on vahvinta uusiutuvaa

Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Uusiutuvat metsämme tuottavat sitä jo nyt. 

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Näin tapahtui kaikkialla maapallolla. Meillä öljy ohitti puun 1964. Saimme molemmista silloin 39 prosenttia.

Bioydinvoima on jo käytössämme

Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä